Tarjousruokaa suoraan omista kaapeista

Hesarissa oli tällä viikolla mielenkiintoinen artikkeli, jossa ravitsemustutkija Satu Kinnunen suunnittelee noin 40 euron budjetilla viisi terveellistä arkiruokaa neljälle. Ruokalistalle päätyvät jauheliha-soijabolognese, kalakeitto, pinaattipannukakku puolukkasurvoksineen, porkkanalinssikeitto ja peltiruoka, johon oletan käytettävän ainakin kasviksia ja kirjolohipyöryköitä. Varsinaisia reseptejä artikkelissa ei siis jaeta, ainoastaan ostoslista.

Minäkin pyrin olemaan budjettiruuanlaittaja. Opiskeluaikoina lounas opiskelijaravintola Unicafessa maksoi 2,60 euroa, ja tuolloin otin tavoitteeksi, ettei kotona tehty ruoka-annos saa maksaa ainakaan enempää. Vaikka nykyään työssä käyvänä saatan joskus humputella ja ostaa esimerkiksi lohta, valmistan edelleen pääsääntöisesti annoksia, jotka pysyvät opiskeluaikojen budjetissa. Useimmiten on niin, että mitä enemmän ruokaa tekee kerralla, sitä edullisemmaksi se tulee. Siksi en käytännössä koskaan tee alle neljän annoksen satseja, ja usein annoksia saattaa tulla viisi tai kuusikin. Pakastan ruuan annoksittain, jolloin rasia on helppo ottaa töihin mukaan evääksi.

Yksi budjettiruuanlaittoni kulmakivistä on tarjousten hyödyntäminen. Kuiva-ainekaappiin mahtuu hyvät määrät säilykkeitä ja muita ruoka-aineita, ja pari pakettia tarjousjauhelihaa mahtuu aina pakkaseenkin. Jauhelihan lisäksi asioita, joita en koskaan osta normaalilla hinnalla, ovat muun muassa italianpata- ja lasagnetteainekset, tortillaletut ja pavut. Ne ovat säännöllisesti tarjouksessa eri kaupoissa, ja varastoja kannattaa täydentää silloin, kun edelliset ovat päässeet hupenemaan. Melkein uskaltaisin väittää, että ainakaan kuukautta pidempää varoaikaa ei täydennyksille tarvitse varata – sen sisällä ihan varmasti joko Tokmanni, Lidl tai jokin Keskon kaupoista ilmoittaa uudesta tarjouksesta.

Rahan säästämisen lisäksi tästä tavasta on hyötyä myös tällaisina päivinä, kun ei viitsi lähteä kauppaan. Tänään päätin tehdä lounaaksi italianpataa. Ostan usein tarjouksesta "normaalia" eli 400:a grammaa pienempiä jauhelihapaketteja. Olen kuitenkin todennut, että jotta lounas pitäisi nälkääni pitkälle iltapäivään saakka, siinä on oltava tarpeeksi proteiinia. Näin ollen täydennän ruuan proteiinipitoisuutta esimerkiksi soijarouheella. Tänään hyödynsin papuja.

Lisään italianpataan aina myös kasviksia. Yleensä käytän jotakin sekavihannespussia, mutta tänään pakastimessa ei ollut kuin parsakaalia. Se sopi ruokaan kuitenkin erittäin hyvin, ja sen ansiosta tällä kertaa kaikki ruoka-aineet olivat tarjouksesta ostettuja – parsakaali nimittäin tulee minulle säännöllisesti Plussa-kortin oma etu -tarjoukseksi, ja sitä perua tämäkin pussi oli.

Yhdestä italianpatapussista, 300 grammasta jauhelihaa, yhdestä kidneypapupurkista ja 450 grammasta parsakaalia tuli viisi annosta ruokaa. Ilman täydennyksiä (papuja ja parsakaalia) olisi annoksia tullut kaiketi kolme – nyt pakkaseen meni siis kaksi työpaikkalounasta enemmän. Samalla kasviksia tuli lisää ja valmisateria-ainespussin suolan määrä vähän tasaantui.

En muista aiemmin ostettujen ruoka-aineiden tarkkoja hintoja, mutta karkeasti laskeskellen ruualle tuli hintaa noin 6,50 euroa – 1,30 euroa per annos.

Käytän aika useinkin papuja ruuassa proteiininlähteinä. Suosikkejani ovat juuri kidneypavut, sillä ne imevät ruuasta kivasti makua itseensä. Maun imeytyminen vaatii kuitenkin aikaa vähintään yön yli – siksi kidneypavuista tehty ruoka sopiikin erinomaisesti nimenomaan jääkaapin tai pakastimen kautta kulkeviin työlounaisiin.