Uuden vuoden säästösuunnitelmia

Tänä vuonna tavoitteenani on säästää rahaa niin paljon kuin mahdollista – haluan nimittäin vihdoin alkaa toteuttaa haavettani kesäpaikasta eli isän kotipaikan ostamisesta ja kunnostamisesta (tai mahdollisesti uuden mökin rakentamisesta). Sitä varten säästäminen on vietävä äärimmilleen.

Yhdistän säästöhaasteeseeni kodin raikkoamisen. Minulla on nimittäin ihan liikaa tavaraa. Säästämiseen siivousoperaatio liittyy sillä tavalla, että esitän itselleni haasteen: tavaraa on lähdettävä kotoa enemmän kuin sitä tulee sinne tilalle. Tämän haasteen toteutumisesta aion pitää kirjaa koko vuoden ajan tuossa blogin sivupalkissa, jotta en pääse siitä lipsumaan. Ihan hirveästi minulla ei nimittäin tällä hetkellä ole ostoslistalla asioita, joita oikeasti tarvitsisin.

Yksi tärkeimpiä säästämisen keinoja on tietenkin jälleen tarkka ruokasuunnittelu ja tarjousten hyödyntäminen ruoanlaitossa. Se on tärkeää tietenkin siksi, että syödä täytyy ihan jokainen päivä. Pyrin käymään kaupassa kaksi kertaa viikossa ja suunnittelen aina tarkasti etukäteen, mitä ostan ja mitä niistä teen ruoaksi. Näin olen toki toiminut jo pitkään. Ruokahävikki on saatava aivan nollaan. Viime vuonna häpeäksi jouduin vielä toisinaan heittämään ruokaa roskiin. Syynä oli vain ja ainoastaan se, etten ollut etukäteen suunnitellut tarpeeksi tarkasti, mihin ja milloin kaikki ruoka-aineet käytän. Onneksi hävikki oli kuitenkin viime vuonnakin vähäistä – ei edes lähellekään kuukausittaista. Kaikki roskiin heitetty ruoka on kuitenkin roskiin heitettyä rahaa.

Loppuvuodesta sorruin myös ostamaan erilaisia "luksusruokatuotteita" vähän turhankin tiheästi. Erilaisia herkkuleipiä (maksavat usein yli tuplasti enemmän kuin kestosuosikkini Vaasan ohuet ruispalat, jotka kestävätkin pidempään) ja jopa paistopisteen välipaloja tuli haalittua ostoskoriin ihan liikaa. Perustelin ne itselleni loppuvuoden stressillä, väsymyksellä ja kiireellä. Huonoja perusteluja kaikki. Tuhlaamisesta tullut morkkis vain pahensi oloa.

Tänä vuonna säästämistä helpottaa onneksi myös se, että saan (ensimmäistä kertaa tähänastisella opettajaurallani) palkan myös kesältä enkä joudu työttömäksi.

Leikittelin hetken aikaa ajatuksella älä osta mitään -vuodesta, mutta en uskaltanut vielä asettaa itselleni niin suurta haastetta. Aion kuitenkin vuoden mittaan viettää älä osta mitään -kuukausia. Olisikohan sopiva tahti vaikkapa joka toinen? Tammikuu on ikävä kyllä jo menetetty, kun sorruin tilaamaan alesta pari pitkään ostoslistalla ollutta kirjaa, mutta helmikuu voisi olla ensimmäinen kokeilukuukauteni. Sääntöihin kuuluu siis se, että ei saa ostaa mitään muuta kuin kuluvia (ja loppuvia) tarvikkeita.

Tulojen ja menojen kirjaamista jatkan tietenkin myös. Olen kirjannut kaiken rahavirtani Exceliin jo vuodesta 2017 asti, ja tapa on jo niin rutinoitunut, etten enää edes koe sitä millään tavalla rasitteeksi. Päinvastoin! On koukuttavaa seurata, paljonko rahaa milloinkin kuluu. Olen käyttänyt joka vuosi Marttojen lomaketta (sivun oikeassa reunassa, kun selaat hieman alaspäin) ja vain hieman muokannut sitä omiin tarpeisiini sopivaksi.

Tänä vuonna ajattelin kokeilla myös ruokamenojen tarkempaa kirjaamista. Kimmokkeen sain Tavoitteena säästää -blogista. Tiedän lipittäväni hurjasti maitoa ja käyttäväni kamalia määriä juustoa. Olisi mielenkiintoista nähdä, kuinka suuria summia todella syydän niihin. Ja ostanko kasviksia puoliakaan niin paljon kuin uskottelen itselleni. Uskon, että tarkempi taulukointi ohjaa myös ostokäyttäytymistä parempaan suuntaan. Herkkujen ostaminen vähentyi, kun lisäsin perustaulukkooni oman lokeron herkuille.

Jos tarkka kirjaaminen käy kovin työlääksi, teen sitäkin vain kuukauden silloin ja toisen tällöin. Olisi kuitenkin upeaa saada vuoden päästä koko vuoden summat nähtäväksi.

Ja mitäpä sitä ei unelmiensa eteen tekisi.